Lähdin taas pitkästä aikaa mukaan Salainen askarteluystävä - vaihtoon oikeastaan kahdesta syystä: 1) kaipasin pientä jännitystä ja piristystä talvipäiviin ja 2) rakastan saada oikeaa postia: kirjeitä, kortteja, paketteja - siis muutakin kuin vain tekstiviestejä ja sähköpostimaileja.

Minun salainen ystäväni olikin nopea liikkeissään, sillä jo tänään oli postilaatikossamme pullea kirjekuori. Kuoresta löytyi mm. kasa taustapapereita korttiaskarteluun, kivoja leimakuvia, kukkaleimasimia ja ystäväni itsetekemä pieni kirjanen, jossa oli mietelauseita ystävyydestä.

Kiitos ystäväni - kukapa sitten ikinä oletkaan! :)

Nyt on Magnolia haastekin pyörähtänyt virallisesti käyntiin ja ensimmäinen luonnos näyttää tältä...

... ja minä lähden mukaan haasteeseen tällä kortilla:

Taas tuli tehtyä yksi ystävänpäiväkortti lisää, mutta vielä puuttuu muutama. Onpahan loppuviikoksi tekemistä! :)

Jo pitkään olen suunnitellut kokeilevani skräppäämistä, mutta hyvää aihetta ei vain ole tuntunut löytyvän. Viime kesänä aloin jo keräilemään ideoita ja materiaaleja, ja alkutalvesta tartuin sitten tuumasta toimeen. Nyt pikkumiehemme vauvamuistot tallentuvat leikekirjaksi - ja eipä ole kellään samanlaista vauvakirjaa! ;)

Periaatteideni mukaisesti en julkaise läheisteni kuvia, tämän vuoksi pikkumies on "piilossa". :)

Tämän jouluisen sivun tunnelmaan tykästyin itsekin jo tekovaiheessa ja harmikseni koko sivu näytti jo jäävän kokonaan tekemättä - ruutunauha nimittäin meinasi loppua pahasti kesken. Sitä sitten metsästin kissojen ja koirien kanssa ympäri Suomenmaata, kunnes pelastava enkelini löytyi Askartelukirppiksen Halutaan ostaa - palstalta.

Kiitos vielä kerran Maijalle nauhakaupoista! :)

Joulun aikoihin tuskailin, että aina tulee kudottua vain siitä niin perinteisestä "seiskaveikasta", mutta nyt puhaltaa lankakorissani uudet tuulet - vai pitäisikö sanoa, että virtaa uudet purot...? Ostin nimittäin jokin aika sitten kolme kerää Novitan puro-lankaa, vaikka en kyllä tiennyt yhtään mitä siitä tekisin. En vain voinut vastustaa langan ihanaa pehmoisuutta ja kaunista väriloistoa - siis puhdas heräteostos.

Viime aikojen pakkaspäivinä aloin kuitenkin kaipaamaan jotain lämmikettä harteilleni ja otin puron puikoille. Muutaman päivän tikuttelun jälkeen minulla oli valmiina taikabolero - tai ainakin jotain sinnepäin...

Valitsemani puro-lanka on väriltään jäätynyt karpalo, mutta kuvassa värit näyttävät aivan liian kirkkailta. Bolerossani sovelsin ainakin tätä ja tätä ohjetta, ja lankaa kului tasan se kolme kerää. Kutosen puikoilla tikutellessa valmista tuli nopeaa ja lanka oli tosi mukava kutoa. Tykkään kyllä niin langasta kuin lopputuloksestakin! :)

Seuraavana projektina on sitten kutoa neuletakki pikkumiehellemme kevättä ja kesää varten. Siihen sain langat anopiltani ja jälleen on luvassa jotain aivan muuta kuin seiskaveikkaa, nimittäin Sublimen Baby Cashmere Merino Silk - lankaa. On taatusti niin pehmoista, ettei kutita herkänkään lapsen ihoa ja voisin kuvitella, että näin ollen myös kivaa kutoa. Ja taatusti myös aivan eri hintaluokkaa seiskaveikan kanssa... Onneksi on olemassa anoppeja! :)

Ja ei ne langat tähän lopu, kun sitten on vielä neljä kerää tälläistä, jos vaikka tekis vielä toisenkin taikaboleron. Eli jos blogissani on lähiaikoina hiljaista, niin minä olen heiluttelemassa puikkoja... ;)

Ps. Täytyy vielä selventää, ettei minulla siis ole mitään seiskaveikkaa vastaan - päinvastoin! Se on tuttu ja turvallinen kuin vanha ystävä, joka ei petä koskaan. Seiskaveikasta olen tehnyt lukuisat sukat ja tumput, ja joskus muistaakseni villapaidankin, mutta vaihtelu virkistää - tässäkin asiassa! :)

Blogimaailmassa kierrellessäni olen törmännyt ainakin täällä ja täällä ihastuttaviin itsetehtyihin lahjapakkauksiin ja ajatuksissa on ollut tehdä itsekin sellainen. Päätin aloittaa helpommasta päästä eli paperikassista:

Seuraavaksi koristelua odottaakin pari paperipussukkaa ystävänpäiväksi, joten palataanpa niihin sitten helmikuun puolella. :)