Kirjoittaja
Jaana
Käsillä tekemisen taikaa ja iloa laidasta laitaan: mineilyä, askartelua, tildailua, neulontaa, ompelua...
"Tärkeintä ei ole se mitä teet, vaan mitä tekeminen tekee sinulle."
Tervetuloa mukaan käsitöiden sekamelskaan! :)
|
17.05.2012 - 13:51
Apinoista tykkäävä Pikkumiehemme sai kesäksikin apinavaatetta, kun ompelin hänelle t-paidan aikaisemmin tekemäni paidan jämäpalasta ja ruskeasta perustrikoosta. Paidan kaavana Ottobren (4/2011) "More Grey" lyhyillä hihoilla.
Kuviollista kangasta ei riittänyt kuin etukappaleeseen, mutta hyödynsin jäljelle jääneitä pienempiä paloja polvihousujen valetaskuissa. En ommellut oikeita taskuja, jotka olisi kuitenkin aina vain täynnä hiekkaa, joka sitten kulkeutuisi kotiin sisälle ja leviäisi pitkin lattioita, sohvaa, nojatuoleja jne. - seli seli, laiska mikä laiska. ;)

Polvihousut on tehty minun vanhasta, hyvin vähän pidetystä collegepaidasta - mitä ihmettä olen joskus ajatellut ostaessani keltaisen paidan...?! :/ Eipä siis tullut kovinkaan montaa euroa noiden housujen hinnaksi ja kelpaavat kyllä kesällä hiekkalaatikolle ja ulkoleikkeihin.
"Minun OMAT apihousut!" oli Pikkumiehen kommentti, joka lämmitti kyllä äidinkin mieltä. <3
14.05.2012 - 18:21
Sain äitienpäivälahjaksi pienen, suloisen kangaskassin, jonka Pikkumiehemme oli taiteillut päiväkodissa. Tässä kassissa on sitä jotain, joka voittaa kyllä kaikki merkkilaukut mennen tullen! Taiteilija itse kertoi, että tuo sininen "möykky" on rrräyh eli siis dinosaurus, keltainen "möykky" on dinosauruksen varpaat ja punaisella on maalattu sille vielä häntäkin. :)

Tästä kassista tulee väripilkku askartelunurkkaukseeni, joka on muuten sisustettu aikalailla hillityillä väreillä. Mitähän siinä säilyttäisin...? Taatusti suloisin koskaan omistamani dinosauruskassi! <3
11.05.2012 - 19:59
Ompelukone on hurissut useampana iltana ja pikkuhiljaa alkaa tulla jotain valmistakin. Ihanan pirteä pilvitrikoo sattui olemaan alessa Kestovaippakaupassa, enkä tietenkään voinut vastustaa kiusausta. Ensin syntyi Pikkumiehelle kevätpipo, joka kelpasi päähän ilman suurempia vastalauseita - ihme ja kumma.
Ja ilokseni kangasta riitti vielä kesäiseen t-paitaakin, jonka kaavan muokkasin Ottobren (4/2011) "More Grey"-mallista.
Ihastuin tähän kankaaseen kyllä niin paljon, että voisin jopa tehdä siitä itsellenikin vaikkapa t-paidan me&i:n tyyliin. Tosin tällä hetkellä kangasta on jäljellä vain muutama pieni palanen, joten taitaa olla lisätilauksen paikka...
07.05.2012 - 17:55
Joulun alla koristelin urakalla lasipurkkeja joulutervehdyksiä varten, sitten keksin perunalastuputkilot ja nyt ovat vuoron saaneet peltipurkit. Mitähän sitä seuraavaksi keksisi...?! ;)
Ruskean purkin tein tilaustyönä ystävälleni ja kaksi muuta löysivät paikkansa omalta askartelupöydältäni. Keskimmäisellä purkilla osallistun tämän viikon Lauran korttihaasteeseen, josta bingoilin itselleni rivin tuunattua - valkoista - pitsiä. Se on BINGO! :)
04.05.2012 - 20:45
Siitä onkin vierähtänyt jo jonkin aikaa, kun viimeksi osallistuin P*skarteluhaasteeseen, mutta nyt taas innolla mukaan! :) Tällä viikolla haasteessa pyydettiin piipahtamaan lähellä luontoa ja tekemään jotain luonnollista.
Kukat ja perhoset - parhainta kesäisessä luonnossa! :)
27.04.2012 - 17:28
Ja luvassa lisää huopaa - taas! :) Tino Dinosauruksen valmistuttua alkoi mielessäni pyöriä välähdyksenomaisesti kuvia värikkäistä, itsetehdyistä pehmoleluista. En muista pätkääkään, että olinko nähnyt sellaisia jossain blog(e)issa vai käsityö/askartelulehdessä, oliko ne tehty huovasta vai kangastilkuista, oliko ne isoja vai pieniä... Eli jos joku tunnistaa seuraavissa olioissa jotain tuttua, niin hihkaiskoon "HEP!" - kunnia ideasta sille, jolle se kuuluukin.

Mielikuvieni pohjalta leikkelin huopapalasia ilman minkäänlaisia kaavoja ja ompelin kasaan hassunkurisia hahmoja, joista yksi muistuttaa ehkä pöllöä, toinen ehkäpä hiustensa vuoksi Pikkumiehen sanoin "Appi Deisiä" - eipä tullut itselläni mieleenkään... - ja kolmas ei sitten oikeastaan mitään. Korkeutta näillä kaveruksilla on vain reilut 10 senttiä, joten sopivat vallan mainiosti asustelemaan tarharepun tai vaikka hupparin taskuun. Nähtäväksi jääkin, mihin tai kenen taskuun nämä kaverukset tulevat hyppäämään. Ja taas voi vain todeta, että mistä näitä hulluja ideoita oikein tulee...?! :D
Nyt on huopakankaat käytetty loppuun - onneksi! - ja kaapissa odottaa vuoroaan kasa trikoo- ja collegekankaita. Ensin pitäisi ommella Pikkumiehelle trikoopipo kevätkeleille ja sitten olisi vuorossa jokunen kesävaate: polvihousuja, t-paitoja, ehkä joku pitkähihainenkin... Tavoitteet on ainakin korkealla, mutta katsotaanpa, mikä on lopputulos. Onneksi tässä taitaa olla vielä jokunen viikko aikaa ennen kuin meidän korkeuksilla tarkenee kulkea t-paidassa ja polvihousuissa.
24.04.2012 - 18:34
Olen jäänyt koukkuun askarteluhuopaan, tuohon iänikuiseen materiaaliin, jota käytettiin vohvelikankaan ohella ainakin joka toisella ala-asteen käsityötunnilla ja jota en ole tainnut juurikaan käyttää noiden vuosien jälkeen - kuten en sitä vohvelikangastakaan. Koukutus sai alkunsa noista edellisen postauksen huopakukista ja sai jatkoa, kun leikkelyurakan loppupuolella vihreä huopa toi jotenkin mieleeni dinosaurukset - olen aina tiennyt omaavani hyvän mielikuvituksen... ;) Ei sillä, että dinosauruksista innostunut Pikkumiehemme olisi pyytänyt tekemään itselleen sellaista, mutta joskus aika usein ei voi muuta kuin todeta, että mistä näitä hulluja ideoita oikein tulee...?!

Pienen googlettelun, leikkelyn ja ompelun jälkeen syntyi dinosaurus, joka kastettiin Tinoksi. Pikkumiehemme 3-vuotias ystävä tiesi kertoa meille seuraavana päivänä, että Tino on stegosaurus ja kuulemma kasvissyöjä. Empä olisi tiennyt tuotakaan ilman pieneltä dinosaurustietäjältä saatua tietoiskua, joten kiitos siitä Roopelle! :)
13.04.2012 - 22:11
Törmäsin jo viime vuoden puolella Tinksitiinan blogissa ensin ihanan värikkäisiin puikkopusseihin ja sitten vielä suloisiin avaimenperäpussukoihin - molemmissa käytetty materiaalina huopaa. Ajatus on pyörinyt jossain pääkoppani uumenissa siitä asti ja aktivoitui nyt uudelleen törmättyäni aivan sattumalta tähän kuvaan:

kuva http://www.etsy.com
Oi ihanuus, mikä väriloisto! Mulle kans tuollaisia!! Paitsi että enhän minä kyllä ala mitään tilaamaan, kun voihan noita koittaa tehdä itsekin. Ja justhan minä tilasin Iinulta ihania pikkunappejakin - kuin tehtyjä noihin huopakukkiin. Joku stanssausmasiina varmaan helpottais hommaa kummasti, mutta mistäpä minulla nyt sellaista tähän hätään olisi. Kai noita masiinoita voisi huopaankin käyttää...? Siispä fiskarsit käteen ja homma käyntiin!

Eipä noista kyllä tullut ihan esikuviensa veroisia, mutta eihän kukaan uskoisikaan niitä itsetehdyiksi, jos näyttäisivät samalta kuin kaupasta ostetut. ;) Kelpaavat minulle oikein hyvin, kun hintaakaan yhdellä kukalle ei tainnut tulla kovinkaan montaa senttiä. Yhdestä reilun euron maksaneesta huopa-arkista leikkeli nimittäin aika monta kukkaa ja huopaa jäi vielä seuraaviinkin projekteihin. Kesää ja kukkia odotellessa...
11.04.2012 - 21:59
18:17 Askartelupöydälläni odottaa pääsiäisen pyhinä tyhjennetty perunalastuputkilo ja upouusi Dymo kirjoitin - "äidin lelu", tuumasi Pikkumies. :)
18:21 Putkilo on saanut itselleen uuden ulkokuoren autoaiheisesta skräppipaperista.
18:22 Alkaa kuulua tasainen napsutus - pakkohan sitä uutta "leluakin" on päästä testaamaan! :)
18:25 Putkilon kylkeen on ilmaantunut muutamia tekstitarroja kuvaa täydentämään.

18:26 Pyörittelen käsissäni skräppipaperista jäänyttä suikaletta ja alan etsiä askartelukaapistani ruskeaa pahvia.
18:28 Siks saks ja paperisuikale on leikattu löytyneen pahvinpalan kokoiseksi ja pöydälle on ilmestynyt pari irrallista autoakin, jotka saavat taaksensa palan kohotarraa.
18:31 Nips naps ja kirjoitin pukkaa ulos ONNEA - tekstin.
18:32 Vartissa valmis! Tässäpä samaa sarjaa oleva kortti ja lahjapakkaus / pikkuautojen säilytyskotelo autoista pitävälle pikkupojalle. Aika simppeli lopputulos, mutta enpä osannut oikein mitään koristeitakaan lisätä, kun taustapaperissa autoineen ja maanteineen on jo aika paljon katseltavaa. Tällä mennään tällä kertaa...
01.04.2012 - 15:26
Hyvä ystäväni sai jokin aika sitten tyttövauvan ja tein pienokaiselle lahjaksi mobilen. Tildan puuvalmiit lammaskuviot olen ostanut jo aikoja sitten Sinooperista ja kun kaapin kätköistä löytyi vielä Pikkumieheltä ylimääräiseksi jäänyt mobilenrunko, tarvittiin enää vain maaleja ja pätkä vaaleanpunaista nauhaa.
Nyt pääsee pikkuprinsessa - tai äiti ja isä ;) - laskemaan lentäviä lampaita unia odotellessa.

Onnea vielä kerran koko perheelle tätäkin kautta! :)
|
|