Olen viimeisen vuoden aikana innostunut käyttämään kaulassani huiveja. Nyt en siis tarkoita vain paksuja kaulahuiveja talvipakkasilla tai trikootuubia ulkoillessa, vaan kevyitä ja kauniita huiveja asusteina enemmänkin niiden ulkonäön kuin lämmittävyyden vuoksi.Tähän asti olen pärjännyt vallan mainiosti kauppojen tarjoamilla vaihtoehdoilla, mutta sitten aloin törmätä blogeissa Heidi Alanderin suunnittelemiin huivimalleihin ja olin monen muun käsityöihmisen tapaan täysin myyty.

Titanium-huivi-normal.jpg

Ensimmäisenä valitsin puikoilleni Titanium-huivin, sillä sen aina oikein - kierrokset vaikuttivat oikein kivoilta minunlaiseni nurjia kierroksia inhoavan neulojan mielestä. Myös huivin pitsikuvio oli kaikessa kauneudessaan riittävän simppeli huivin kutomisen ensikertalaisellekin. Halusin ehdottomasti kutoa huivin merseroidusta puuvillalangasta, jotta se soveltuisi ympärivuotiseen käyttöön. Jostain syystä en vain osaa käyttää (merino)villalangoista tehtyjä huiveja kesällä, pitäisi varmaan opetella... Koska valitsemani Katia Jaipurin puuvillalanka - ja myös puikkoni - oli huomattavasti ohuempaa kuin ohjeen mukainen merinovilla, tein aina oikein - kierroksia ohjeesta poiketen hieman enemmän ennen pitsikuvion aloittamista.

IMG_6476-normal.jpg

Nyt kyllä vähän harmittaa, että valitsin liukuvärjätyn langan, sillä ohjeen mukainen yksivärinen huivi näyttää sittenkin paremmalta - jotenkin rauhallisemmalta. Ajattelin nimittäin lankaa valitessani yksivärisen harmaan huivin olevan liian synkkä harmaisiin syyspäiviin, mutta taisin olla väärässä. :/ Nyt, kun malli on tuttu, niin voisihan sitä tehdä toisen samanlaisen yksivärisenäkin, mutta kun sitten ois myös Liliopsida, Eyeblink ja uusimpana vielä Nurmilintukin! :) Ehkäpä valitsen seuraavaksi puikoille yksivärisen merinovillan ja tikuttelen toisen pitsihuivin kuulaiden talvipäivien varalle.