Vaikka olen vakaasti päättänyt, etten enää keksi itselleni lisää uusia "hurahduksia" - entisiinkään kun ei aika tunnu aina riittävän - niin siitä huolimatta löysin itseni viime viikolla kansalaisopiston risukurssilta. Risujen vääntely oli kyllä tosi kivaa, mutta myös sen verran roskaista puuhaa, että kovin usein ei taida tulla risupussia kotiin raahattua.

Kotiin tuomisina yhden illan kurssilta oli pyöreä risukranssi, jonka tuunasin ompelemillani Tilda-sydämillä...

... sekä risusydän, jonka annoin kiitokseksi vanhemmilleni. He kun lainasivat minulle niin oksasakset kuin sivuleikkuritkin ja antoivat katkoa upeita riippaoksia heidän pihakoivustaan.

Nyt on väännelty rautalankaa ja koivurisuja, mitähän seuraavaksi vääntelisi...? :)