Pikkumiehestämme tuntuu tulleen ihan yhtä äkkiä jo niiiin iso poika. Hän ei enää suostu äidin halittavaksi ja pusuteltavaksi ihan milloin vain ja kieltäytyy olemasta "äidin vauva". Hän ajaa pyörällään ilman apurattaita ja toivoo itselleen omia kiipeilyvaljaita. Hän laskee sujuvasti yhdeksääntoista ja luettelee lähes kaikki viikonpäivät - ajoittain jopa oikeassa järjestyksessäkin. Tämän kasvun myötä - joka siis on laadultaan enemmänkin henkistä kuin fyysistä - olen joutunut tilanteeseen, jossa vielä muutama kuukausi sitten ihailemani kankaat eivät enää näytäkään Pikkumiehen näköisiltä. Sinänsä pirteän värikkäät kankaat tuntuvatkin nyt jotenkin liian lapsellisilta, vaikka tuo tenavahan on vielä lapsi! Blääh, hankala selittää, mutta tilanne vain tuntuu jotenkin ristiriitaiselta.

Ty%C3%B6maakonehuppari-normal.jpg

Niinpä päädyin tilaamaan Kestovaippakaupasta astetta rouheampia kankaita ilman (yli)pirteää väri-iloittelua, mikä osoittautui nappivalinnaksi myös Pikkumiehen mielestä. Tämä paita olisi pitänyt saada päälle heti, mutta valitettavasti ompelin paidan ensi kevättä/kesää silmällä pitäen, joten kasvuvaroineen se on vielä vähän turhan reilua kokoa. Paidan kaavana Ottobren Beagle boy - huppari (OB 4/2013). Samassa tilauksessa lenteli meille myös harmaita pöllöjä, joita taidan seuraavaksi yhdistellä tuon raitakankaan kanssa. Siispä isojen poikien vaatteita (ainakin melkein) isolle pojalle! :)