Joulukuuta on takana jo lähes viikon verran ja useat meistä ovatkin saaneet heräillä aamuisin uuteen päivään pienen jännityksen saattelemana. Mitä olisikaan joulunodotus ilman joulukalenteria? Tai oikeastaan joulukalentereita, sillä tänä vuonna meidän kotoa löytyy kalentereita kaikkiaan peräti kuusi kappaletta! Taitaa ollakin meille ennätys...
Meidän jokapäiväinen "kalenterishow" alkaa aamuisin Pikkumiehen kurkistaessa joulusukkaansa, johon tonttu toi ensimmäisenä aamuna ohjeet pieneen legomoottorikelkkaan ja sen jälkeen muutaman legopalan per päivä. Kulkupeli ukkoineen valmistunee sopivasti aattoaamuna, jos vain olen - tai siis tonttu on - onnistunut pussittamaan palat oikeassa järjestyksessä... ;) Aamuisin availlaan yhdessä myös paikallisen sanomalehden lahjoittama kuvakalenteri, mutta "kalenteriähkyn" välttämiseksi - ja aamukiireen minimoimiseksi - loppuihin neljään kalenteriin kurkitaan vasta työ- ja päiväkotipäivän jälkeen. Tai no... työpaikalle päästyäni en kyllä malta olla kurkkaamatta jämälankavillasukkajoulukalenterin päivän väriä.
Alunperin minulla ei oikeastaan pitänyt olla aikaa - eikä kyllä riittävästi ohuita lankojakaan - tämän vuotiseen sukkakalenteriin, mutta sitten muistin, kuinka koukuttavan hauska kalenteri vuosi sitten olikaan. Lisäksi toisessa viime vuotisessa kalenterisukassani oli jo reikä kantapäässä, joten ei auttanut muu kuin kaivaa puikot esille. Alkuharkinnan vuoksi myöhästyin aloituksesta muutamalla päivällä, mutta urakoin sitten useamman raidan kerralla - onneksi ne ovat näin alusssa vielä aika ohuita. Viime vuodesta viisastuneena tein sukkien kärjet samalla värillä ja lisään vielä väriraitojen väliin yhden kierroksen mustalla, jotta sukista tulisi minun makuuni hieman yhtenäisemmät.
Kotiin päästyämme availemme sitten perinteisen partiolaisten adventtikalenterin, joka on ollut vuosittain yksi parhaimpia kuvakalentereita ja sen ostamalla olen voinut tukea jo kahden kummityttöni harrastusta. Ruokailun jälkeen Pikkumies nappaa vielä suklaapalan mummon tuomasta suklaakalenterista ja minulle koittaa päivän kohokohta: kiireetön hetki PikkuRouwien joulukalenteripakettien äärellä hypistellen pikkupaketteja ja harkiten tarkkaan, minkä paketin haluan juuri tuona päivänä avata. Kyllä joulunodotus on kivaa! :)
Kommentit