Vuosien varrella on kaappiini kertynyt kasa sekalaisia trikootilkkuja paitaompeluiden jäljiltä. Usein olen kaappia siivotessani aikonut jo heittää nuo palaset roskiin, mutta miettinyt sitten, että kyllähän niistä aina jonkun taskun - itse asiassa aika montakin! - saisi ommeltua. Sitten näin Riikan tekemän ihanan tilkkutäkin ja tiesin heti, että nyt saisi trikootilkut lähtöpassit kaapistani.

Tilkkut%C3%A4kki-normal.jpg

Ei muuta kuin sakset heilumaan ja trikootilkut 10 x 10 sentin paloiksi - tai ainakin kutakuinkin... En siis omista mitään hienoja leikkureita, joten paloistahan ei tullut millilleen saman kokoisia. Onneksi pienet mittavirheet pystyi "korjaamaan" ompeluvaiheessa pienellä venytyksellä - kiitos trikookankaan joustavuuden. Samaisen kaapin perukoilta sattui vielä löytymään juuri ja juuri riittävän kokoinen pala ohutta vanua ja osittain jo saksittu lakanakangas, joten tilkkutäkki valmistui täysin vanhoista hankinnoista - ja kaappiin tuli taas tilaa uusille kangasostiksille. :)

Jaanan%20jutut%20016-normal.jpg

Aika kirjava pikkupeittohan tuosta tuli, mutta eikös se juuri olekin tilkkutäkkien idea? Nyt peitto päätyy takaisin kaappin odottamaan itselleen uutta omistajaa. Katsotaanpa, josko edes jompikumpi vauvamahojaan kasvattelevista tuttavamammoista saisi pojan tai joku muu tuttava olisi vauvalahjan tarpeessa. Mutta se on varmaa, että jatkossa pilkon jämätrikoot tilkuiksi samatien, enkä marinoi niitä ensin vuosikausia viemässä tilaa muutenkin ahtaasta kangashyllystäni. Tämä tilkkuilu oli itseasiassa aika kivaa! :)